Liikunta ikääntyessä: Harjoitusohjelma 50+ toimintakyvyn tueksi

Suomalaisista yli 65-vuotiaista vain 40 % miehistä ja 32 % naisista täyttää kaikki liikuntasuositukset, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -tutkimus. Samaan aikaan ikääntyviä on Suomessa enemmän kuin koskaan: Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 lopussa jo 24 % suomalaisista eli yli 1,3 miljoonaa ihmistä oli täyttänyt 65 vuotta. Nämä luvut kertovat yhden totuuden selvästi – toimintakykyä tukeva liikunta on ikääntyville sekä ajankohtaisempi että tärkeämpi aihe kuin ehkä koskaan aiemmin.

Miksi liikunta on erityisen tärkeää ikääntyessä?

Kehossa tapahtuu väistämättä muutoksia iän myötä. Ikääntyminen ja terveys -artikkelissamme käsitellään tarkemmin, mitä kehossa tapahtuu 40–70-vuotiaana. Lihaskudos alkaa vähentyä jo 30. ikävuoden jälkeen, ja 50 ikävuoden jälkeen tahti kiihtyy. Tähän ilmiöön käytetään termiä sarkopenia. Lisäksi luusto haurastuu, nivelten liikkuvuus vähenee ja tasapaino heikkenee. Kaatumisriski kasvaa, ja jokainen kaatuminen voi tarkoittaa merkittävää toimintakyvyn laskua.

Säännöllinen liikunta hidastaa näitä muutoksia merkittävästi. UKK-instituutin asiantuntija-arvion mukaan lihasvoima-, kestävyys- ja tasapainoharjoittelu yhdistettynä voivat ylläpitää toimintakykyä, ehkäistä kaatumisia ja parantaa elämänlaatua myös 80 vuotta täyttäneillä. Harjoittelu ei poista ikääntymistä, mutta se voi siirtää toimintarajoitteiden alkamista vuosilla eteenpäin.

Liikuntasuositukset yli 65-vuotiaille Suomessa

Käypä hoito -suosituksen (2026) mukaan yli 65-vuotiaan viikottainen liikunta koostuu kolmesta osasta: kestävyysliikunnasta, lihasvoima- ja liikehallintaharjoittelusta sekä istumisen katkaisemisesta. Nämä kolme yhdessä muodostavat toimintakykyä tukevan kokonaisuuden.

Kestävyysliikuntaa tulisi kertyä vähintään 150 minuuttia viikossa kohtalaisesti rasittavana tai 75 minuuttia rasittavana. Lihasvoima- ja liikehallintaharjoittelua suositellaan vähintään kahdesti viikossa. Lisäksi suosituksessa korostetaan pitkän yhtäjaksoisen istumisen katkaisemista useita kertoja päivässä.

Liikuntasuositusten kolme pilaria

Ikääntyessä liikunnan ei tarvitse olla kovatehoista. Tärkeintä on säännöllisyys ja monipuolisuus. Käytännössä suositukset voidaan jakaa kolmeen selkeään alueeseen, joista jokainen palvelee eri tarvetta.

Suositukset eivät tarkoita, että kaikkien pitäisi alkaa käydä salilla tai juosta. Arkiaktiivisuus, kuten pihatyöt ja kotityöt, laskevat mukaan. UKK-instituutin IKLI-tutkimuksen mukaan piha- ja puutarhatyöt olivat ikäihmisten yleisin liikkumismuoto, mikä osoittaa, että monet suomalaiset seniorit ovat jo aktiivisia – he vain eivät ehkä miellä sitä liikunnaksi.

Suosituimmat liikuntamuodot ikäihmisillä Suomessa

Suomalaisilla ikäihmisillä on selkeä lajiprofiili, jonka UKK-instituutin IKLI-tutkimus on kartoittanut. Kävely on selvästi suosituin urheilulaji sekä miehillä että naisilla. Miehillä seuraavaksi suosituimpia olivat sauvakävely ja pyöräily, naisilla taas hiihto ja pyöräily. Vesiliikunta ja kuntosali ovat myös yleisiä vaihtoehtoja, erityisesti niillä, joilla on nivel- tai selkävaivoja.

Liikkumisympäristöllä on merkitystä: ikäihmiset suosivat kevyen liikenteen väyliä, piha-alueita ja luontoa. Tämä selittää, miksi sauvakävely ja hiihto ovat niin suosittuja – Suomen luontoympäristö tukee näitä luontevasti. Kunnallisten liikuntapalvelujen käyttö on yleisempää naisilla (39 %) kuin miehillä (27 %), UKK-instituutin datan mukaan.

Harjoitusohjelma 50–60-vuotiaille: aloita tästä

Viisikymppisenä keho on yleensä vielä varsin toimintakykyinen, mutta ensimmäiset muutokset alkavat näkyä. Tässä vaiheessa paras strategia on rakentaa pohja, joka kantaa seuraavat vuosikymmenet. Harjoitusohjelman tulisi sisältää kestävyyttä, voimaa ja liikkuvuutta.

Käytännössä viikko voisi näyttää tältä: kaksi kertaa kävelyä tai sauvakävelyä 30–45 minuuttia, kerran pyöräily tai vesijumppa, kaksi kertaa lihasvoimaharjoittelu (kotona tai salilla) ja päivittäinen lyhyt venyttely tai liikkuvuusharjoittelu. Ennen kaikkea tärkeintä on löytää rytmi, jota jaksaa ylläpitää pitkään.

Harjoitusohjelma 60–70-vuotiaille: tasapaino etusijalle

Kuusikymppisille kaatumisriski alkaa nousta merkittävämmäksi tekijäksi. Tasapainoharjoittelun lisääminen ohjelmaan on tässä vaiheessa viisasta. Myös lihaskuntoon kannattaa panostaa, sillä sarkopenia eli lihasmassan väheneminen kiihtyy 60. ikävuoden jälkeen.

Käypä hoito suosittelee lihasvoima- ja liikehallintaharjoittelua vähintään kahdesti viikossa. Konkreettisia esimerkkejä: tuolilta nousemiset ilman käsien tukea, yhdellä jalalla seisominen, selinmakuulla tehtävät jalkanostot, ja istumasta seisomaan nouseminen hitaasti ja hallitusti. Kaikki nämä harjoitteet voi tehdä kotona ilman välineitä.

Lihasvoiman ylläpito ei ole vain estetiikkaa – se on suoraan yhteydessä siihen, pystyykö nousemaan tuolista, kantamaan kauppakasseja ja elämään itsenäisesti omassa kodissaan.

Harjoitusohjelma 70+ vuotiaille: turvallinen ja tehokas arkirutiini

Seitsemänkymppisenä ja sen jälkeen lähtökohdat vaihtelevat paljon yksilöstä toiseen. Jotkut ovat edelleen varsin aktiivisia, toisilla on useita sairauksia tai toimintarajoitteita. Liikuntaohjelma kannattaakin suunnitella omaan tilanteeseen sopivaksi, tarvittaessa fysioterapeutin tai lääkärin tuella.

UKK-instituutin IKLI-tutkimuksen mukaan 70–79-vuotiaat ottavat päivittäin keskimäärin 1 583 askelta enemmän kuin 80 vuotta täyttäneet. Askeleiden merkittävä lasku 80. ikävuoden jälkeen kertoo, että liikkumisen ylläpito vaatii tietoisempaa panostamista vanhemmissa ikäryhmissä. Vesiliikunta, keppijumppa, tasapainoharjoittelu ja tuolijumppa ovat hyviä vaihtoehtoja niille, joilla nivelet tai selkä rajoittavat liikkumista.

Lihasvoima ikääntyessä: miksi se on kriittistä?

Lihasvoiman heikkeneminen on yksi ikääntymisen keskeisimmistä terveysriskeistä. Se ei näy pelkästään vaikeutena nostaa raskaita esineitä – se vaikuttaa suoraan kykyyn selviytyä arjesta, kävellä tasaisesti ja välttää kaatumisia. Kaatuminen onkin yksi yleisimmistä syistä, joka johtaa iäkkäiden ihmisten laitoshoitoon.

Hyvä uutinen on se, että lihasvoimaa voi kasvattaa harjoittelulla myös 80-vuotiaana. UKK-instituutin mukaan iäkkäät saavat lihaskunnosta selkeää hyötyä, kunhan harjoittelu on säännöllistä ja riittävän kuormittavaa. Voimaharjoittelun ei tarvitse olla raskasta – oman kehon painolla tehtävät harjoitteet tai kevyet vastuskuminauhat riittävät alkuun.

Tasapainoharjoittelu: yksinkertaisia harjoitteita kotiin

Tasapaino on taito, jota voi harjoittaa. Se ei ole pelkästään synnynnäinen ominaisuus, joka vähenee iän myötä. Säännöllinen tasapainoharjoittelu parantaa proprioseptiikkaa eli kehotietoisuutta ja auttaa kehoa reagoimaan nopeammin horjumistilanteissa.

Yksinkertaisia kotona tehtäviä harjoitteita ovat muun muassa yhdellä jalalla seisominen (pidä kiinni tuolin selkänojasta tarvittaessa), kantapäillä ja varpailla kävely, sivuttaisaskeleet, ja tandemkävely eli kävely niin, että jokainen askel asetetaan suoraan edellisen jatkoksi. Nämä harjoitteet voi tehdä arjen lomassa, vaikkapa hampaita pestessä.

Istumisen vähentäminen: yhtä tärkeää kuin liikunta

Yli 70-vuotiaat suomalaiset viettävät UKK-instituutin IKLI-tutkimuksen mukaan keskimäärin 11 tuntia valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makoillen. Tämä on merkittävä terveysriski riippumatta siitä, täyttyvätkö viikottaiset liikuntaminuutit vai ei. Pitkäaikainen paikallaanolo on itsenäinen riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille sekä aineenvaihdunnan häiriöille.

Ratkaisu ei ole kaikkien istumisen lopettaminen, vaan sen katkaiseminen säännöllisesti. Käypä hoito suosittelee nousemaan ylös ja liikkumaan muutama minuutti joka tunnin välein. Käveleminen puhelun aikana, seisominen television katselun lomassa tai lyhyt kävelykierros talon ympäri ovat pieniä tekoja, joilla on iso merkitys pitkällä aikavälillä.

Kestävyysliikunta ikääntyville: parhaat lajit

Kestävyysliikunta vahvistaa sydäntä, keuhkoja ja verenkiertoa. Ikääntyvien ei tarvitse valita intensiivisiä lajeja – kohtalainen rasitus riittää Käypä hoito -suosituksen mukaan 150 minuuttia viikossa. Tärkeintä on löytää laji, josta nauttii ja jonka voi integroida arkeen.

Sauvakävely on erityisen suosittu valinta suomalaisilla senioreilla, ja syystä: se kuormittaa koko kehoa, on nivelystävällinen, parantaa tasapainoa ja sopii vaihteleviin maastoihin. Vesiliikunta ja uinti ovat erinomaisia, jos nivelissä on kipua – veden noste keventää kuormitusta merkittävästi. Pyöräily, hiihto ja reipas kävely täydentävät monipuolisen liikunnan kirjoa. Terveellisten elämäntapojen aloittaminen lähtee usein liikkeelle juuri näistä arkisista valinnoista.

Miten aloittaa liikunta, jos on ollut pitkään passiivinen?

Pitkän tauon jälkeen liikunnan aloittaminen voi tuntua pelottavalta. Tutkimusten mukaan kuitenkin liikunnan aloittaminen – jopa 70- tai 80-vuotiaana – tuo selkeää hyötyä toimintakyvylle. WHO:n Suomen fyysisen aktiivisuuden maaprofiili 2024 toteaa, että yhteisöpohjaiset ohjelmat ovat tehokkaita ikäihmisten liikunnan käynnistämisessä.

Käytännön neuvoja aloittamiseen: aloita hyvin pienestä ja lisää kuormitusta hitaasti. Kymmenen minuutin kävely kolmesti päivässä on parempi kuin ei mitään. Liikuntaryhmään osallistuminen tuo sosiaalista tukea ja motivaatiota. Kunnan liikuntapalvelut tarjoavat usein senioreille suunnattuja ryhmiä edulliseen hintaan – kolmasosa ikäihmisistä käyttää näitä palveluita UKK-instituutin mukaan.

Liikunta ja kognitio: yhteinen hyöty

Fyysinen aktiivisuus ei hyödytä vain kehoa – sillä on myös selkeitä vaikutuksia aivoihin. Säännöllinen liikunta parantaa verenkiertoa aivoissa, tukee uusien hermoyhteyksien muodostumista ja voi hidastaa kognitiivisten toimintojen heikkenemistä. Kognitiivisesta ikääntymisestä kertovassa artikkelissamme käsitellään laajemmin, miten muistia ja ajattelua voi tukea arjessa.

Erityisesti koordinaatiota vaativat lajit kuten tanssi, pallopelit, uinti ja taiji aktivoivat aivoja laajemmin kuin yksitoikkoinen aerobinen harjoittelu. Sosiaalisuus liikuntaryhmässä tuo lisäbonauksena aivoterveydelle hyötyä yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen muodossa. Mielen hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden yhteys on merkittävä, ja ne ruokkivat toisiaan positiivisesti.

Pohjoismaiset näkökulmat: miten naapurimaat lähestyvät aihetta?

Nordic Welfare Centre on koonnut pohjoismaisen katsauksen ikääntyneiden ravinnosta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Pohjoismaat jakavat samanlaisen haasteen: väestö ikääntyy nopeasti, ja fyysisen aktiivisuuden ylläpito on keskeinen osa kotona asumisen tukemista mahdollisimman pitkään.

Suomessa haaste on erityisen akuutti. THL:n mukaan väestön ikääntyminen haastaa sote-palvelut merkittävästi, ja ennaltaehkäisevällä liikunnalla on suuri rooli palvelutarpeen kasvun hillitsemisessä. Ruotsissa ja Norjassa on kehitetty kunnallisia senioriliikuntaohjelmia, joissa yhteisöllisyys on keskeinen elementti. Näistä malleista Suomikin voi ottaa oppia.

Historialllinen tausta: ikäihmisten liikunta Suomessa

Ikäihmisten liikunnan systemaattinen tukeminen on Suomessa suhteellisen nuori ilmiö. Vielä 1980-luvulla liikunta miellettiin pitkälti nuorten ja urheilijoiden asiaksi – ikääntyvien ajateltiin tarvitsevan enemmän lepoa kuin liikettä. Käsitys alkoi muuttua 1990-luvulla, kun tutkimusnäyttö liikunnan hyödyistä kaikissa ikäryhmissä alkoi kertyä.

UKK-instituutti perustettiin vuonna 1980 edistämään liikuntalääketiedettä Suomessa, ja se on siitä lähtien ollut keskeinen toimija ikäihmisten liikuntasuositusten kehittämisessä. Kansalliset terveysliikuntasuositukset ikääntyville on päivitetty useita kertoja tutkimustiedon karttuessa, ja nykyiset Käypä hoito -suositukset (2026) heijastavat parhainta saatavilla olevaa tietoa.

Liikunta sairauksien kanssa: huomioitavaa

Useimmilla ikääntyvillä on yksi tai useampia pitkäaikaissairauksia, kuten verenpainetauti, diabetes, nivelrikko tai sydänsairaus. Nämä eivät yleensä ole este liikunnalle – pikemminkin päinvastoin. Liikunta on keskeinen osa monien sairauksien hoitoa ja ehkäisyä.

Nivelrikossa vesiliikunta ja pyöräily ovat nivelystävällisiä vaihtoehtoja, jotka kuormittavat niveliä vähemmän kuin juokseminen. Diabeteksessa liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja auttaa verensokerin hallinnassa. Sydänpotilailla liikunta on usein osa kuntoutusohjelmaa, mutta kuormitustaso tulee sopia lääkärin kanssa. Epäselvissä tilanteissa kannattaa konsultoida lääkäriä ennen uuden, intensiivisemmän ohjelman aloittamista. Osteopaattikäynnistä voi myös olla apua tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen kanssa.

Vertailu: liikuntamuotojen soveltuvuus eri tilanteisiin

Käytännön motivointivinkkejä arjen aktiivisuuteen

Tiedollinen ymmärrys liikunnan hyödyistä ei aina riitä muutoksen käynnistämiseen. Motivaatio on arjen muutoksissa se ratkaiseva tekijä. Tutkimusten perusteella parhaiten toimivat konkreettiset, pieniin arkirutiineihin tehtävät muutokset – ei suuri elämänmuutos kerralla.

Yksi tapa on sitoa liikunta jo olemassa oleviin rutiineihin: lyhyt kävelykierros aamukahvin jälkeen, portaiden ottaminen hissin sijaan, tai puutarhanhoito iltapäivällä. Liikuntakaveri tai ryhmä lisää sitoutumista ja tuo sosiaalista iloa. Pätkaharrastukset voivat olla hyvä tapa löytää uusia, mielekkäitä liikuntatapoja.

Paras harjoitusohjelma ikääntyvälle ei ole se, joka on teoreettisesti optimaalisin – vaan se, jonka oikeasti tekee ja josta saa iloa.

Liikuntaneuvonta ja tuki Suomessa

Suomessa liikuntaneuvontaa on saatavilla useista paikoista. Terveyskeskuksissa ja -asemilla lääkärit ja terveydenhoitajat voivat antaa liikuntaneuvontaa ja kirjoittaa lähetteen fysioterapiaan tarvittaessa. Kunnalliset liikuntapalvelut tarjoavat usein senioreille suunnattuja ryhmiä, joissa on ammattitaitoinen ohjaaja.

UKK-instituutin verkkosivuilla on paljon ilmaista materiaalia ikäihmisten liikuntaan. Ikääntyminen 2026: Opas terveeseen ja aktiiviseen vanhenemiseen -pilariartikkelimme kokoaa laajemman kokonaisuuden aiheesta. Kolmasosa suomalaisista ikäihmisistä käyttää kunnan liikuntapalveluja UKK-instituutin mukaan, mutta suurempi osa voisi hyötyä niistä.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka paljon yli 65-vuotiaan pitäisi liikkua viikossa?

Käypä hoito -suosituksen (2026) mukaan yli 65-vuotiaan tulisi harrastaa kestävyysliikuntaa vähintään 150 minuuttia viikossa kohtalaisella teholla tai 75 minuuttia rasittavalla teholla. Lisäksi lihasvoima- ja liikehallintaharjoittelua suositellaan vähintään kahdesti viikossa. Istumista tulee katkaista säännöllisesti. Suositukset ovat samat kuin 18–64-vuotiaille, mutta tasapainoon ja kaatumisten ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Monipuolisuus on tärkeää: sekä kestävyys, voima että tasapaino täytyy ottaa ohjelmaan mukaan.

Riittääkö kävely ainoana liikuntamuotona?

Kävely on erinomainen ja suositeltu liikuntamuoto, joka tukee sydän- ja verenkiertoelimistöä ja on nivelsystävällistä. UKK-instituutin IKLI-tutkimuksen mukaan kävely on yleisin liikuntamuoto suomalaisilla ikäihmisillä. Pelkkä kävely ei kuitenkaan riitä täyttämään kaikkia suosituksia, sillä se ei kehitä lihasvoimaa tai tasapainoa riittävästi. Kävelyn rinnalle suositellaan lihasvoimaharjoittelua vähintään kahdesti viikossa sekä tasapainoharjoittelua. Sauvakävelyllä saa mukaan myös ylävartalon lihakset, jolloin se on kattavampi vaihtoehto kuin tavallinen kävely.

Onko myöhäistä aloittaa liikunta 70- tai 80-vuotiaana?

Ei ole. Tutkimustietoa on kertynyt runsaasti siitä, että liikunnan aloittaminen hyödyttää toimintakykyä, tasapainoa ja arjen suoriutumista myös hyvin iäkkäillä ihmisillä. UKK-instituutin asiantuntijat korostavat, että harjoittelu voidaan ja tulee sovittaa yksilöllisesti kuntoon, sairauksiin ja toimintakykyyn. WHO:n Suomen maaprofiili 2024 toteaa, että yhteisöpohjaiset ohjelmat kuten ”Strength in Old Age” ovat tehokkaita. Pienikin lisäys aktiivisuudessa tuo mitattavaa hyötyä. Aloita siitä, missä olet nyt – ei siitä, missä olisit voinut olla.

Mikä liikuntamuoto sopii parhaiten nivelrikosta kärsivälle?

Nivelrikossa liikkuminen on tärkeää, mutta lajivalinnalla on merkitystä. Vesiliikunta ja uinti ovat parhaita vaihtoehtoja, koska veden noste keventää niveliin kohdistuvaa kuormitusta merkittävästi. Pyöräily (myös kuntopyörällä) on toinen erinomainen vaihtoehto, sillä se kuormittaa niveliä tasaisesti ilman iskukuormitusta. Sauvakävelyssä sauvat jakavat kuormitusta ja pienentävät polviin kohdistuvaa rasitusta. Juoksu ja hyppiminen voivat pahentaa oireita, joten niitä kannattaa välttää tai rajoittaa. Oma lääkäri tai fysioterapeutti voi auttaa löytämään yksilöllisesti sopivimman vaihtoehdon.

Miten istumista pitäisi vähentää arjessa?

UKK-instituutin IKLI-tutkimuksen mukaan yli 70-vuotiaat viettävät keskimäärin 11 tuntia päivässä paikallaan istuen tai makoillen. Pitkäaikainen paikallaanolo on itsenäinen terveysriski. Käytännön keinoja istumisen katkaisemiseen: nouse ylös joka tunnin välein muutamaksi minuutiksi, käy puhelut seisaaltaan tai kävellen, tee lyhyt kävelykierros iltapäivällä, käytä portaita hissin sijaan. Television katselun lomassa voi tehdä helppoja lihaskuntoharjoitteita tai venyttelyjä. Arkiset askareet kuten siivous, ruoanlaitto ja pihatyöt katkaisevat istumista luontevasti – ne myös lasketaan mukaan päivittäiseen aktiivisuuteen.

Tarvitseeko liikunnasta kertoa lääkärille ensin?

Kevyen tai kohtuullisen liikunnan aloittaminen, kuten kävely tai kotijumppa, ei yleensä edellytä lääkärin lupaa terveillä ikääntyvillä. Jos on ollut pitkään liikkumatta, on useita sairauksia tai lääkityksiä, tai suunnittelee raskaampaa harjoittelua kuten kuntosalia tai juoksua, on hyvä käydä terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla ensin. Erityisesti sydänsairaus, epästabiili verenpaine tai äskettäinen ortopedinen toimenpide voivat edellyttää yksilöllistä arviota. Lääkäri tai fysioterapeutti voi auttaa räätälöimään turvallisen ja tehokkaan harjoitusohjelman omaan tilanteeseen.

Miten liikunnan vaikutuksia kannattaa seurata?

Yksinkertaisin tapa on seurata arkiaktiivisuutta askelmaatistolla tai aktiivisuusmittarilla. UKK-instituutin IKLI-tutkimuksen mukaan ikäihmisille kertyi liikemittareiden mukaan keskimäärin 4 365 askelta päivässä, ja 70–79-vuotiaat olivat merkittävästi aktiivisempia kuin 80 vuotta täyttäneet. Tavoitteeksi voi asettaa esimerkiksi 5 000–7 000 askelta päivässä, ja lisätä sitä asteittain. Toimintakyvyn muutoksia voi seurata myös käytännön testeillä: tuolilta nousemiset 30 sekunnissa, yhdellä jalalla seisomisen aika tai normaali kävelynopeus. Jos ne paranevat, harjoittelu vaikuttaa.

Kuinka nopeasti liikunta alkaa vaikuttaa toimintakykyyn?

Ensimmäisiä vaikutuksia – kuten parempi olo, enemmän energiaa ja mielialan koheneminen – voi kokea jo muutaman viikon säännöllisen harjoittelun jälkeen. Mitattavia muutoksia lihasvoimassa ja kestävyydessä alkaa näkyä tyypillisesti 4–8 viikon kuluttua. Tasapaino ja koordinaatio voivat parantua jo aiemmin, jos harjoittelu on säännöllistä. Pitkäaikaiset hyödyt – kuten kaatumisriskin lasku, toimintakyvyn ylläpito ja sairauksien ennaltaehkäisy – kertyvät kuukausien ja vuosien harjoittelusta. Tärkeintä on aloittaa ja jatkaa johdonmukaisesti, ei hakea nopeaa muutosta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Ikääntyminen 2026: Opas terveeseen ja aktiiviseen vanhenemiseen
• Ikääntyminen ja mielenterveys: elämänmuutokset, masennus ja ahdistus
• Ikääntyminen ja terveys: Mitä kehossa tapahtuu 40–70-vuotiaana
• Kognitiivinen ikääntyminen: hidasta muistin heikkenemistä
• Testosteroni ja hormonimuutokset ikääntyvällä miehellä

Lähteet

• THL – Liikunnan harrastaminen Suomessa: https://thl.fi/aiheet/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/liikunnan-harrastaminen-suomessa
• UKK-instituutti – Ikäihmisten liikkuminen Suomessa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/suomalaisten-liikkuminen-tutkittua-tietoa/ikaihmisten-liikkuminen-suomessa/
• UKK-instituutti – Liikunta ja ikääntyminen: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/
• Käypä hoito – Liikunta: https://www.kaypahoito.fi/hoi50075
• WHO – Finland Physical Activity Country Profile 2024: https://cdn.who.int/media/docs/librariesprovider2/country-profiles/physical-activity/2024-country-profiles/physical-activity-2024-fin.pdf
• Tilastokeskus – Suomi lukuina 2026: https://stat.fi/fi/uutinen/Suomi-lukuina-2026-ikaeaentyvae-Suomi-naekyy-numeroissa
• Nordic Welfare Centre – Ikääntyneiden ravinto ja fyysinen aktiivisuus Pohjoismaissa: https://nordicwelfare.org/fi/projekt/ikaantyneiden-ravinto-ja-fyysinen-aktiivisuus-pohjoismaissa/
• THL – Väestön ikääntyminen haastaa sote-palvelut: https://thl.fi/nakemyksemme/suomi-vanhenee-vauhdilla/vaeston-ikaantyminen-haastaa-sote-palvelut-palvelutarpeen-kasvuun-on-varauduttava-nyt

Traumakemia suhde: Ymmärrä ilmiön koukuttavuus