Vuonna 2024 vain noin puolet suomalaisista aikuisista koki elämänlaatunsa hyväksi, kun vuonna 2018 luku oli vielä 63,5 prosenttia. Pudotus on merkittävä ja se kertoo jotain olennaista: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hyvinvointi ei ole kiinteä tila, vaan se muuttuu jatkuvasti yhteiskunnan, talouden ja yksilön elämäntilanteen mukana. Mitä hyvinvointi tarkoittaa siis käytännössä, ja miksi sen mittaaminen on niin monimutkaista?
Mitä hyvinvointi tarkoittaa? Suora vastaus
Hyvinvointi tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet ovat riittävässä määrin täyttyneet ja hän kokee pystyvänsä toimimaan arjessaan mielekkäällä tavalla. Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan terveys itsessään on «täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila», ei pelkästään sairauden tai vamman puuttumista. Hyvinvointi on siis laajempi käsite kuin terveys: se kattaa myös toimeentulon, ihmissuhteet, turvallisuuden tunteen ja kokemuksen elämän mielekkyydestä.
Käytännössä hyvinvointia ei voi tiivistää yhteen mittariin. Se rakentuu useista toisiinsa kytkeytyvistä osa-alueista, joita seuraavaksi käydään läpi tarkemmin.
WHO:n hyvinvointimääritelmän tausta
Nykyinen käsitys hyvinvoinnista pohjautuu pitkälti Maailman terveysjärjestön vuoden 1948 terveysmääritelmään, jossa terveys kuvattiin ensimmäistä kertaa laajasti fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuutena. Suomessa THL ja sitä edeltäneet kansanterveyslaitokset ovat seuranneet väestön kokemaa hyvinvointia järjestelmällisesti vuosikymmenten ajan, ja nykyinen aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitutkimus jatkaa tätä pitkää seurantaperinnettä. Kansalaisareenan mukaan WHO:n määritelmässä elämänlaatu jaetaan kuuteen toisiaan tukevaan osatekijään, mikä on vaikuttanut vahvasti myös suomalaiseen hyvinvointipolitiikkaan.
Hyvinvoinnin osa-alueet: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
Hyvinvointi jaotellaan tyypillisesti kolmeen toisiinsa kietoutuvaan ulottuvuuteen. Fyysinen hyvinvointi tarkoittaa kehon toimintakykyä, unta, ravitsemusta ja liikuntaa. Psyykkinen hyvinvointi kattaa mielenterveyden, stressinsäätelyn ja kokemuksen elämän mielekkyydestä. Sosiaalinen hyvinvointi puolestaan liittyy ihmissuhteisiin, osallisuuteen ja yhteisöön kuulumisen tunteeseen. Jos yksikin näistä osa-alueista heikkenee pitkäksi aikaa, se heijastuu usein myös muihin.
Esimerkiksi krooninen unenpuute voi laukaista psyykkistä kuormitusta, ja sosiaalinen eristäytyminen taas heikentää usein sekä mielialaa että fyysistä aktiivisuutta. Unen ja stressin yhteys onkin yksi selkeimmistä esimerkeistä siitä, miten hyvinvoinnin osa-alueet kietoutuvat toisiinsa arjessa.
Hyvinvointi vs. terveys: mitä eroa käsitteillä on?
Hyvinvointi ja terveys sekoitetaan usein toisiinsa, mutta ne eivät tarkoita samaa asiaa. Terveys viittaa kapeammin kehon ja mielen toimintakykyyn sekä sairauksien puuttumiseen, kun taas hyvinvointi on laajempi kokemus, joka sisältää myös toimeentulon, turvallisuuden ja sosiaalisen osallisuuden. Ihminen voi elää fyysisesti terveenä mutta kokea silti hyvinvointinsa heikoksi, jos esimerkiksi taloudellinen tilanne tai ihmissuhteet ovat kuormittavia.
| Ulottuvuus | Terveys | Hyvinvointi |
|---|---|---|
| Painopiste | Keho ja mieli, sairauden puuttuminen | Kokonaisvaltainen elämänlaatu |
| Mittarit | Diagnoosit, toimintakykytestit | Koettu elämänlaatu, tyytyväisyys, osallisuus |
| Esimerkkimittari | Terveydentilansa hyväksi kokevien osuus | Koettu elämänlaatu, psyykkinen kuormittuneisuus |
Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan vuonna 2025 noin 68,3 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä koki terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi, mikä osoittaa, ettei koettu terveys ja koettu elämänlaatu aina kulje täysin käsi kädessä.
Miten hyvinvointia mitataan Suomessa?
Suomessa hyvinvointia seurataan useilla säännöllisillä väestötutkimuksilla. THL:n aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa kysytään muun muassa koettua elämänlaatua, terveydentilaa ja psyykkistä kuormittuneisuutta, ja vuoden 2022 aineistossa vastaajia oli 28 154 vastausprosentin ollessa 46,3. Tilastokeskuksen elinolotilasto puolestaan kuvaa köyhyys- ja syrjäytymisriskiä, toimeentuloa ja asumista väestöryhmittäin.
Kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa tuottavat OECD:n How’s Life -raportit, jotka mittaavat nykyistä hyvinvointia ja sen jakautumista eri väestöryhmien välillä. Näiden vertailujen mukaan Pohjoismaat, Alankomaat, Uusi-Seelanti ja Sveitsi yhdistävät korkean koetun hyvinvoinnin suhteellisen pieniin hyvinvointieroihin.
Hyvinvointi ei ole tila, joka saavutetaan kerran ja pysyy sitten muuttumattomana, vaan jatkuvasti liikkuva tasapaino elämän eri osa-alueiden välillä.
Hyvinvoinnin tila Suomessa 2026: mitä tilastot kertovat
Tuoreimpien THL:n tilastojen mukaan suomalaisten koettu elämänlaatu on heikentynyt selvästi viime vuosina: hyväksi koettu elämänlaatu oli 63,5 prosenttia vuonna 2018 mutta enää noin 50 prosenttia vuonna 2024. Samaan aikaan heikoksi koettu terveys nousi 27,5 prosentista 33,2 prosenttiin ja psyykkinen kuormittuneisuus 12,9 prosentista 19,8 prosenttiin.
- Lähes 30 prosenttia suomalaisista aikuisista elää lihavuuden kanssa, mikä vastaa THL:n arvion mukaan noin 1,2 miljoonaa henkilöä.
- Lihavuus on yleistynyt vuodesta 2017 miehillä noin kolme ja naisilla noin neljä prosenttiyksikköä.
- Lähes miljoona Suomessa asuvaa tarvitsee THL:n mukaan apua arjen askareissa heikentyneen toimintakyvyn vuoksi.
- 75 vuotta täyttäneistä miehistä noin 40 prosenttia ja naisista noin puolet tarvitsee apua arjessa.
Alueelliset erot ovat Suomessa huomattavia: THL:n väestön hyvinvointi -aineiston mukaan sairastavuus painottuu erityisesti Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle, ja myös Pohjois-Karjala ja Lappi kuuluvat korkean sairastavuuden alueisiin. Tämä näkyy myös siinä, miten hyvinvointipalveluiden tarve jakautuu eri puolilla maata, mikä on yksi syy siihen, miksi mistä hyvinvointi koostuu -kysymykseen ei ole yhtä valtakunnallista vastausta.
Hyvinvointi Pohjoismaissa: miksi Suomi pärjää vertailuissa
OECD:n Society at a Glance -raportin mukaan vuosina 2021–2022 Suomessa, Islannissa, Tanskassa ja Israelissa ihmiset olivat tyytyväisimpiä elämäänsä, elämäntyytyväisyyden pisteiden ollessa 7,5 tai enemmän asteikolla, jossa muutkin Pohjoismaat sijoittuivat lähelle kärkeä. OECD:n mukaan Pohjoismaissa yhdistyvät poikkeuksellisesti sekä korkea nykyinen hyvinvointi että suhteellisen pienet hyvinvointierot väestöryhmien välillä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hyvinvointi jakautuisi Suomessakaan tasan. Iäkkäiden, pitkäaikaissairaiden ja tietyillä alueilla asuvien hyvinvointi voi poiketa merkittävästi valtakunnallisesta keskiarvosta, minkä vuoksi kokemus hyvinvoinnin tasosta vaihtelee huomattavasti yksilöiden välillä samassakin maassa.
Mielen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet osana kokonaisuutta
Psyykkinen kuormittuneisuus on yksi selkeimmistä viime vuosien muutoksista suomalaisten hyvinvoinnissa, ja se on THL:n aineistossa noussut tasaisesti vuodesta 2018 lähtien. Samaan aikaan sosiaaliset suhteet, kuten ystävyyssuhteiden laatu ja yhteisöön kuulumisen tunne, vaikuttavat suoraan siihen, miten kuormitusta kestetään arjessa. Esimerkiksi ystävyyssuhteiden päättyminen voi olla yllättävän suuri hyvinvointia horjuttava tekijä, vaikka sitä harvoin mielletään terveyskysymykseksi.
Näin voit tukea omaa hyvinvointiasi arjessa
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ei vaadi suuria mullistuksia, vaan usein pieniä ja toistuvia valintoja. Riittävä uni, säännöllinen liikunta, ravitseva ruokavalio ja toimivat ihmissuhteet muodostavat perustan, jonka päälle muu hyvinvointi rakentuu.
- Huolehdi unirytmistä ja palautumisesta, sillä unenpuute heijastuu nopeasti sekä mielialaan että keskittymiskykyyn.
- Vaali sosiaalisia suhteita säännöllisesti, ei vain silloin kun on aikaa yli.
- Seuraa omaa kuormitustasoa ja opettele tunnistamaan varhaiset merkit ylikuormituksesta.
- Panosta perusravitsemukseen ennen kuin harkitset ravintolisiä tai muita lisätukia.
- Hae tukea ajoissa, jos koettu elämänlaatu heikkenee pitkäksi aikaa.
Monille myös hetkellinen irtiotto arjesta, kuten kulttuurimatkailu tai luonnossa vietetty aika, tukee psyykkistä palautumista ilman, että kyse on varsinaisesta hoidosta tai terapiasta.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä hyvinvointi tarkoittaa lyhyesti?
Hyvinvointi tarkoittaa tilaa, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet ovat riittävän hyvin täytetty ja ihminen kokee elämänsä mielekkääksi. Se ei ole pysyvä olotila vaan jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, joka reagoi elämäntilanteen muutoksiin.
Onko hyvinvointi sama asia kuin onnellisuus?
Ei täysin. Onnellisuus on yksi hyvinvoinnin osatekijä, mutta hyvinvointi on laajempi käsite, joka sisältää myös toimintakyvyn, terveyden, toimeentulon ja turvallisuuden tunteen. Ihminen voi kokea hetkellistä onnea ilman, että kokonaishyvinvointi on kestävällä pohjalla.
Miten hyvinvointia mitataan?
Suomessa hyvinvointia mitataan muun muassa THL:n aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitutkimuksella sekä Tilastokeskuksen elinolotilastolla. Kansainvälisesti käytetään esimerkiksi OECD:n How’s Life -vertailuja, jotka mittaavat koettua elämänlaatua ja sen jakautumista väestöryhmien kesken.
Mitkä tekijät vaikuttavat eniten hyvinvointiin?
THL:n aineistojen perusteella keskeisimpiä tekijöitä ovat koettu terveys, psyykkinen kuormitus, toimintakyky sekä sosiaaliset suhteet. Myös alueelliset erot vaikuttavat merkittävästi, sillä sairastavuus ja palveluiden saatavuus vaihtelevat Suomen sisällä huomattavasti.
Miksi hyvinvointi vaihtelee alueittain Suomessa?
THL:n mukaan sairastavuus ja siten myös koettu hyvinvointi painottuvat erityisesti itäiseen ja pohjoiseen Suomeen, kuten Pohjois-Savoon, Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalaan ja Lappiin. Taustalla vaikuttavat muun muassa väestörakenne, palveluiden saatavuus ja pitkäaikaissairauksien yleisyys.
Miten hyvinvointi eroaa Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna?
OECD:n vertailujen mukaan Suomi kuuluu yhdessä Islannin ja Tanskan kanssa maihin, joissa elämäntyytyväisyys on korkeimmalla tasolla. Erot muihin Pohjoismaihin ovat pieniä, ja kaikille yhteistä on suhteellisen matala hyvinvointieriarvoisuus verrattuna moniin muihin OECD-maihin.
Yhteenveto: mitä hyvinvointi tarkoittaa käytännössä
Mitä hyvinvointi tarkoittaa, ei siis ole yksiselitteinen kysymys, vaan vastaus rakentuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilan yhteisvaikutuksesta. THL:n tilastojen valossa suomalaisten koettu elämänlaatu on heikentynyt vuodesta 2018, vaikka Suomi sijoittuu OECD:n kansainvälisissä vertailuissa edelleen kärkeen. Tämä ristiriita muistuttaa siitä, että kansainvälinen menestys ei poista yksilöllisiä eroja: alueellinen sijainti, ikä ja sosiaalinen tilanne vaikuttavat edelleen merkittävästi siihen, miten hyvinvointi arjessa koetaan.
Tämä artikkeli ei kata kliinistä mielenterveyden hoitoa eikä yksittäisten sairauksien diagnostiikkaa, vaan keskittyy hyvinvoinnin käsitteen ja sen mittaamisen yleiskuvaan Suomessa syyskuussa 2026 saatavilla olevien tilastojen perusteella.
Lähteet
- Väestön hyvinvointi – THL — haettu 29.9.2026
- Terveys ja hyvinvointi – THL — haettu 29.9.2026
- How’s Life? in OECD countries – OECD — haettu 29.9.2026
- Life satisfaction – Society at a Glance 2024, OECD — haettu 29.9.2026
- Elinolotilasto – Tilastokeskus — haettu 29.9.2026
- Elinolot – Tilastokeskus — haettu 29.9.2026
- Mitä on hyvinvointi? – Kansalaisareena — haettu 29.9.2026
Hyvinvointi vs. terveys: mitä eroa käsitteillä on?
Hyvinvointi ja terveys sekoitetaan usein toisiinsa, mutta ne eivät tarkoita samaa asiaa. Terveys viittaa kapeammin kehon ja mielen toimintakykyyn sekä sairauksien puuttumiseen, kun taas hyvinvointi on laajempi kokemus, joka sisältää myös toimeentulon, turvallisuuden ja sosiaalisen osallisuuden. Ihminen voi elää fyysisesti terveenä mutta kokea silti hyvinvointinsa heikoksi, jos esimerkiksi taloudellinen tilanne tai ihmissuhteet ovat kuormittavia.
| Ulottuvuus | Terveys | Hyvinvointi |
|---|---|---|
| Painopiste | Keho ja mieli, sairauden puuttuminen | Kokonaisvaltainen elämänlaatu |
| Mittarit | Diagnoosit, toimintakykytestit | Koettu elämänlaatu, tyytyväisyys, osallisuus |
| Esimerkkimittari | Terveydentilansa hyväksi kokevien osuus | Koettu elämänlaatu, psyykkinen kuormittuneisuus |
Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan vuonna 2025 noin 68,3 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä koki terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi, mikä osoittaa, ettei koettu terveys ja koettu elämänlaatu aina kulje täysin käsi kädessä.
Miten hyvinvointia mitataan Suomessa?
Suomessa hyvinvointia seurataan useilla säännöllisillä väestötutkimuksilla. THL:n aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa kysytään muun muassa koettua elämänlaatua, terveydentilaa ja psyykkistä kuormittuneisuutta, ja vuoden 2022 aineistossa vastaajia oli 28 154 vastausprosentin ollessa 46,3. Tilastokeskuksen elinolotilasto puolestaan kuvaa köyhyys- ja syrjäytymisriskiä, toimeentuloa ja asumista väestöryhmittäin.
Kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa tuottavat OECD:n How’s Life -raportit, jotka mittaavat nykyistä hyvinvointia ja sen jakautumista eri väestöryhmien välillä. Näiden vertailujen mukaan Pohjoismaat, Alankomaat, Uusi-Seelanti ja Sveitsi yhdistävät korkean koetun hyvinvoinnin suhteellisen pieniin hyvinvointieroihin.
Hyvinvointi ei ole tila, joka saavutetaan kerran ja pysyy sitten muuttumattomana, vaan jatkuvasti liikkuva tasapaino elämän eri osa-alueiden välillä.
Hyvinvoinnin tila Suomessa 2026: mitä tilastot kertovat
Tuoreimpien THL:n tilastojen mukaan suomalaisten koettu elämänlaatu on heikentynyt selvästi viime vuosina: hyväksi koettu elämänlaatu oli 63,5 prosenttia vuonna 2018 mutta enää noin 50 prosenttia vuonna 2024. Samaan aikaan heikoksi koettu terveys nousi 27,5 prosentista 33,2 prosenttiin ja psyykkinen kuormittuneisuus 12,9 prosentista 19,8 prosenttiin.
- Lähes 30 prosenttia suomalaisista aikuisista elää lihavuuden kanssa, mikä vastaa THL:n arvion mukaan noin 1,2 miljoonaa henkilöä.
- Lihavuus on yleistynyt vuodesta 2017 miehillä noin kolme ja naisilla noin neljä prosenttiyksikköä.
- Lähes miljoona Suomessa asuvaa tarvitsee THL:n mukaan apua arjen askareissa heikentyneen toimintakyvyn vuoksi.
- 75 vuotta täyttäneistä miehistä noin 40 prosenttia ja naisista noin puolet tarvitsee apua arjessa.
Alueelliset erot ovat Suomessa huomattavia: THL:n väestön hyvinvointi -aineiston mukaan sairastavuus painottuu erityisesti Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle, ja myös Pohjois-Karjala ja Lappi kuuluvat korkean sairastavuuden alueisiin. Tämä näkyy myös siinä, miten hyvinvointipalveluiden tarve jakautuu eri puolilla maata, mikä on yksi syy siihen, miksi mistä hyvinvointi koostuu -kysymykseen ei ole yhtä valtakunnallista vastausta.
Hyvinvointi Pohjoismaissa: miksi Suomi pärjää vertailuissa
OECD:n Society at a Glance -raportin mukaan vuosina 2021–2022 Suomessa, Islannissa, Tanskassa ja Israelissa ihmiset olivat tyytyväisimpiä elämäänsä, elämäntyytyväisyyden pisteiden ollessa 7,5 tai enemmän asteikolla, jossa muutkin Pohjoismaat sijoittuivat lähelle kärkeä. OECD:n mukaan Pohjoismaissa yhdistyvät poikkeuksellisesti sekä korkea nykyinen hyvinvointi että suhteellisen pienet hyvinvointierot väestöryhmien välillä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hyvinvointi jakautuisi Suomessakaan tasan. Iäkkäiden, pitkäaikaissairaiden ja tietyillä alueilla asuvien hyvinvointi voi poiketa merkittävästi valtakunnallisesta keskiarvosta, minkä vuoksi kokemus hyvinvoinnin tasosta vaihtelee huomattavasti yksilöiden välillä samassakin maassa.
Mielen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet osana kokonaisuutta
Psyykkinen kuormittuneisuus on yksi selkeimmistä viime vuosien muutoksista suomalaisten hyvinvoinnissa, ja se on THL:n aineistossa noussut tasaisesti vuodesta 2018 lähtien. Samaan aikaan sosiaaliset suhteet, kuten ystävyyssuhteiden laatu ja yhteisöön kuulumisen tunne, vaikuttavat suoraan siihen, miten kuormitusta kestetään arjessa. Esimerkiksi ystävyyssuhteiden päättyminen voi olla yllättävän suuri hyvinvointia horjuttava tekijä, vaikka sitä harvoin mielletään terveyskysymykseksi.
Näin voit tukea omaa hyvinvointiasi arjessa
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ei vaadi suuria mullistuksia, vaan usein pieniä ja toistuvia valintoja. Riittävä uni, säännöllinen liikunta, ravitseva ruokavalio ja toimivat ihmissuhteet muodostavat perustan, jonka päälle muu hyvinvointi rakentuu.
- Huolehdi unirytmistä ja palautumisesta, sillä unenpuute heijastuu nopeasti sekä mielialaan että keskittymiskykyyn.
- Vaali sosiaalisia suhteita säännöllisesti, ei vain silloin kun on aikaa yli.
- Seuraa omaa kuormitustasoa ja opettele tunnistamaan varhaiset merkit ylikuormituksesta.
- Panosta perusravitsemukseen ennen kuin harkitset ravintolisiä tai muita lisätukia.
- Hae tukea ajoissa, jos koettu elämänlaatu heikkenee pitkäksi aikaa.
Monille myös hetkellinen irtiotto arjesta, kuten kulttuurimatkailu tai luonnossa vietetty aika, tukee psyykkistä palautumista ilman, että kyse on varsinaisesta hoidosta tai terapiasta.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä hyvinvointi tarkoittaa lyhyesti?
Hyvinvointi tarkoittaa tilaa, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet ovat riittävän hyvin täytetty ja ihminen kokee elämänsä mielekkääksi. Se ei ole pysyvä olotila vaan jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, joka reagoi elämäntilanteen muutoksiin.
Onko hyvinvointi sama asia kuin onnellisuus?
Ei täysin. Onnellisuus on yksi hyvinvoinnin osatekijä, mutta hyvinvointi on laajempi käsite, joka sisältää myös toimintakyvyn, terveyden, toimeentulon ja turvallisuuden tunteen. Ihminen voi kokea hetkellistä onnea ilman, että kokonaishyvinvointi on kestävällä pohjalla.
Miten hyvinvointia mitataan?
Suomessa hyvinvointia mitataan muun muassa THL:n aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitutkimuksella sekä Tilastokeskuksen elinolotilastolla. Kansainvälisesti käytetään esimerkiksi OECD:n How’s Life -vertailuja, jotka mittaavat koettua elämänlaatua ja sen jakautumista väestöryhmien kesken.
Mitkä tekijät vaikuttavat eniten hyvinvointiin?
THL:n aineistojen perusteella keskeisimpiä tekijöitä ovat koettu terveys, psyykkinen kuormitus, toimintakyky sekä sosiaaliset suhteet. Myös alueelliset erot vaikuttavat merkittävästi, sillä sairastavuus ja palveluiden saatavuus vaihtelevat Suomen sisällä huomattavasti.
Miksi hyvinvointi vaihtelee alueittain Suomessa?
THL:n mukaan sairastavuus ja siten myös koettu hyvinvointi painottuvat erityisesti itäiseen ja pohjoiseen Suomeen, kuten Pohjois-Savoon, Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalaan ja Lappiin. Taustalla vaikuttavat muun muassa väestörakenne, palveluiden saatavuus ja pitkäaikaissairauksien yleisyys.
Miten hyvinvointi eroaa Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna?
OECD:n vertailujen mukaan Suomi kuuluu yhdessä Islannin ja Tanskan kanssa maihin, joissa elämäntyytyväisyys on korkeimmalla tasolla. Erot muihin Pohjoismaihin ovat pieniä, ja kaikille yhteistä on suhteellisen matala hyvinvointieriarvoisuus verrattuna moniin muihin OECD-maihin.
Yhteenveto: mitä hyvinvointi tarkoittaa käytännössä
Mitä hyvinvointi tarkoittaa, ei siis ole yksiselitteinen kysymys, vaan vastaus rakentuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilan yhteisvaikutuksesta. THL:n tilastojen valossa suomalaisten koettu elämänlaatu on heikentynyt vuodesta 2018, vaikka Suomi sijoittuu OECD:n kansainvälisissä vertailuissa edelleen kärkeen. Tämä ristiriita muistuttaa siitä, että kansainvälinen menestys ei poista yksilöllisiä eroja: alueellinen sijainti, ikä ja sosiaalinen tilanne vaikuttavat edelleen merkittävästi siihen, miten hyvinvointi arjessa koetaan.
Tämä artikkeli ei kata kliinistä mielenterveyden hoitoa eikä yksittäisten sairauksien diagnostiikkaa, vaan keskittyy hyvinvoinnin käsitteen ja sen mittaamisen yleiskuvaan Suomessa syyskuussa 2026 saatavilla olevien tilastojen perusteella.
Lähteet
- Väestön hyvinvointi – THL — haettu 29.9.2026
- Terveys ja hyvinvointi – THL — haettu 29.9.2026
- How’s Life? in OECD countries – OECD — haettu 29.9.2026
- Life satisfaction – Society at a Glance 2024, OECD — haettu 29.9.2026
- Elinolotilasto – Tilastokeskus — haettu 29.9.2026
- Elinolot – Tilastokeskus — haettu 29.9.2026
- Mitä on hyvinvointi? – Kansalaisareena — haettu 29.9.2026
