Hyvinvointi määritelmä THL:n mukaan kattaa paljon enemmän kuin pelkän terveyden. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jakaa hyvinvoinnin useaan ulottuvuuteen, joista jokainen vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee oman elämänsä. THL:n FinTerveys-tulosraportti sisältää yli 90 indikaattoria väestön terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista – luku, joka kertoo käsitteen laajuudesta. Tässä artikkelissa avaamme THL:n hyvinvointimääritelmän osa-alueet, mittarit ja sen, miten niitä voi soveltaa omassa arjessa.
Mitä THL tarkoittaa hyvinvoinnilla
THL:n hyvinvointi määritelmä poikkeaa arkikielen käytöstä. Kun arkipuheessa hyvinvointi viittaa usein hyvään oloon tai terveyteen, THL kuvaa hyvinvoinnin usean ulottuvuuden kokonaisuutena. THL:n julkaisussa »Tutkimustiedolla kohti kestävää hyvinvointia» vuodelta 2024 hyvinvointi jaetaan neljään perusulottuvuuteen: having (aineelliset edellytykset), loving (ihmissuhteet ja yhteisöllisyys), doing (merkityksellisyys, autonomia ja osallisuus) sekä being (sisäinen kokemus omasta hyvinvoinnista).
Tämä neliosainen malli perustuu sosiologi Erik Allardtin klassiseen hyvinvointiteoriaan, jota THL on päivittänyt 2020-luvun tarpeisiin. Oleellista on, että terveys on vain yksi osa kokonaisuutta – ei synonyymi hyvinvoinnille.
Hyvinvoinnin ulottuvuudet THL:n määritelmässä
THL:n Oulun hyvinvointijulkaisussa hyvinvointi jaotellaan kymmeneen konkreettiseen osa-alueeseen, jotka yhdessä muodostavat kokonaiskuvan ihmisen elämäntilanteesta.
Nämä osa-alueet ovat: ihmissuhteet ja osallisuus, asuminen ja ympäristö, mielen hyvinvointi, elintavat (ruoka, liikunta, lepo), arjen raha-asiat, työ, kulttuurihyvinvointi, turvallisuus, fyysinen terveys sekä oppiminen ja kasvu. Malli korostaa, että hyvinvoinnin puutteet yhdellä osa-alueella voivat heijastua toisille.
Kokemuksellinen hyvinvointi
THL erottaa objektiivisesti mitattavan hyvinvoinnin (tulotaso, sairastavuus, palvelujen saatavuus) ja kokemuksellisen hyvinvoinnin, jossa ihminen itse arvioi elämänsä mielekkyyttä ja tyytyväisyyttä. THL:n 2024 kestävän hyvinvoinnin julkaisun mukaan being-ulottuvuus viittaa nimenomaan tähän sisäiseen kokemukseen, johon sisältyy arvio omasta terveydestä ja elämäntyytyväisyydestä.
Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi
Loving-ulottuvuus kattaa ihmissuhteet, yhteisöön kuulumisen ja osallisuuden. Having-ulottuvuus puolestaan liittyy aineellisiin edellytyksiin, kuten toimeentuloon, asumiseen ja palvelujen saatavuuteen. Nämä kaksi yhdessä muodostavat sen sosiaalisen ja taloudellisen pohjan, jolle muu hyvinvointi rakentuu.
Hyvinvointi ei ole terveyden synonyymi – THL:n mallissa terveys on yksi kymmenestä osa-alueesta, joiden yhteisvaikutus ratkaisee.
Hyvinvointi määritelmä THL:n historiassa – Allardtista nykypäivään
THL:n hyvinvointikäsite juontaa juurensa sosiologi Erik Allardtin 1970-luvun teoriaan, jossa hyvinvointi jaettiin kolmeen perustarpeeseen: having (elintaso), loving (yhteisyyssuhteet) ja being (itsensä toteuttaminen). Allardtin malli oli pohjoismaisen hyvinvointitutkimuksen kulmakivi ja vaikutti vahvasti siihen, miten Suomessa alettiin mitata muutakin kuin bruttokansantuotetta.
THL on 2020-luvulla laajentanut mallia lisäämällä doing-ulottuvuuden ja kymmenen konkreettista osa-aluetta. Samalla laitos on siirtynyt paperiraporteista digitaalisiin indikaattoripankkeihin, joissa kuntatason data on avoimesti saatavilla.
Miten THL mittaa hyvinvointia Suomessa
THL käyttää hyvinvoinnin seuraamiseen useita toisiaan täydentäviä tietolähteitä: väestökyselyjä, rekisteriaineistoja ja tilastopalveluja. Keskeisimmät ovat alla olevan taulukon mukaiset.
| Tietoaineisto | Kohderyhmä | Mitä mittaa |
|---|---|---|
| Terve Suomi (ent. FinSote) | Aikuisväestö | Hyvinvointi, terveys, toimintakyky, palvelujen käyttö |
| FinTerveys 2017 | Aikuisväestö | Terveys, hyvinvointi, toimintakyky (yli 90 indikaattoria) |
| Kouluterveyskysely | Lapset ja nuoret (alakoulu – toinen aste) | Terveys, hyvinvointi, elintavat, koulunkäynti |
| Sotkanet | Koko väestö, kuntatasolla | Väestön hyvinvointi- ja terveysindikaattorit (v. 1990–) |
| TEAviisari | Kunnat ja hyvinvointialueet | Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuus |
THL:n Terve Suomi -laaturaportin mukaan vuoden 2024 tulokset ovat vertailukelpoisia vuosien 2018, 2020 ja 2022 FinSote-aineistojen kanssa, mikä mahdollistaa pitkän aikavälin trendien seuraamisen.
Kouluterveyskysely – lasten ja nuorten hyvinvoinnin mittari
THL:n Kouluterveyskysely on Suomen kattavin oppilaiden ja opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia, koulunkäyntiä ja elintapoja seuraava tiedonkeruu. Se tuottaa kuntatasoista tietoa alakouluikäisistä, 8.–9.-luokkalaisista sekä toisen asteen opiskelijoista.
THL:n Kouluterveyskyselyn 2023 julkaisun mukaan tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tämä on esimerkki siitä, miten hyvinvointi määritelmä THL:n kehyksessä siirtyy käytäntöön: kysely mittaa sekä objektiivisia olosuhteita että koettua hyvinvointia.
Kunnat ja hyvinvointialueet käyttävät Kouluterveyskyselyn dataa suoraan lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnittelussa ja raportoinnissa.
Hyvinvointialueet ja THL:n hyvinvointiseuranta
Vuoden 2023 alussa aloittaneet hyvinvointialueet ovat nostaneet alueellisen hyvinvointiseurannan merkitystä. THL:n data- ja tilastopalvelut tarjoavat hyvinvointialueille työkaluja, joilla ne voivat seurata väestönsä terveyttä ja hyvinvointia ja kohdentaa palveluja sinne, missä tarve on suurin.
Terve Suomi -tutkimuksen indikaattoritaulukot julkaistaan alueittain ja väestöryhmittäin, ja ne ovat vapaasti saatavilla verkossa. Tämä läpinäkyvyys on kansainvälisestikin poikkeuksellista: harvat maat julkaisevat vastaavaa alueellista hyvinvointidataa yhtä avoimesti.
Hyvinvoinnin seuranta ei ole vain tilastointia – se on lakisääteinen tehtävä, jonka pohjalta kunnat ja hyvinvointialueet tekevät päätöksiä palveluistaan.
Hyvinvointi ja terveys – mikä ero niillä on THL:n mukaan
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että hyvinvointi ja terveys tarkoittavat samaa. THL:n seurannassa terveys on yksi hyvinvoinnin osa-alue, mutta hyvinvointi kattaa laajemmin myös sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristötekijät. Ihminen voi olla fyysisesti terve mutta kokea silti hyvinvointinsa heikoksi esimerkiksi yksinäisyyden, taloudellisen ahdingon tai merkityksettömyyden tunteen vuoksi.
| Piirre | Terveys (health) | Hyvinvointi (wellbeing) |
|---|---|---|
| Laajuus | Fyysinen ja psyykkinen terveys | 10 osa-aluetta (THL:n malli) |
| Mittaustapa | Kliiniset tutkimukset, diagnoosit | Kyselyt, rekisterit, indikaattorit |
| Kokemus | Koettu terveydentila | Koettu elämänlaatu ja tyytyväisyys |
| Suhde toisiinsa | Osa hyvinvointia | Yläkäsite, sisältää terveyden |
WHO:n peruskirjan mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. THL:n lähestymistapa on käytännönläheisempi: se tunnistaa, että täydellinen tila on harvoin saavutettavissa, ja keskittyy mitattaviin ulottuvuuksiin.
Kestävä hyvinvointi – THL:n uusin viitekehys
THL:n vuoden 2024 julkaisussa »Tutkimustiedolla kohti kestävää hyvinvointia» hyvinvointia tarkastellaan yhä selvemmin kestävyyden ja yhteiskunnallisen päätöksenteon viitekehyksessä. Tavoitteena on turvata hyvinvoinnin edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville.
Valtiolla.fi:n mukaan uusi hyvinvointitalouden mittaristo sisältää kolme kestävyysulottuvuutta: sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen. Tämä viittaa siihen, että hyvinvointi määritelmä THL:n kontekstissa laajenee jatkuvasti – pelkkä yksilön tila ei riitä, vaan mukaan tulevat myös rakenteelliset edellytykset.
THL:n hyvinvointimääritelmä arjessa – käytännön sovellukset
THL:n moniulotteinen hyvinvointikäsite ei ole pelkkä akateeminen rakennelma. Se ohjaa konkreettisesti kuntien ja hyvinvointialueiden työtä. Kun kunta laatii hyvinvointikertomustaan, se tarkastelee jokaista THL:n kymmenestä osa-alueesta ja tunnistaa, missä väestön arjen hyvinvointi kaipaa tukea.
Yksilötasolla THL:n malli toimii hyvänä itsearviointikehikkona. Sen sijaan, että keskittyisi vain terveyteen tai liikuntaan, voi arvioida omaa tilannettaan kaikilla kymmenellä osa-alueella: ovatko ihmissuhteet kunnossa, tukeeko asuinympäristö hyvinvointia, onko taloudellinen tilanne riittävän vakaa, ja kokeeko merkityksellisyyttä arjessa.
Viisi askelta oman hyvinvoinnin arviointiin THL:n mallin pohjalta
1. Listaa THL:n kymmenen osa-aluetta ja arvioi jokainen asteikolla 1–5.
2. Tunnista kaksi osa-aluetta, joilla koet eniten puutteita.
3. Mieti, mitkä konkreettiset tekijät vaikuttavat näihin osa-alueisiin.
4. Aseta yksi realistinen tavoite kummallekin osa-alueelle.
5. Palaa arviointiin kuukauden kuluttua ja seuraa muutosta.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä THL tarkoittaa hyvinvoinnilla?
THL:n mukaan hyvinvointi on moniulotteinen kokonaisuus, joka sisältää terveyden, toimintakyvyn, osallisuuden, elämänlaadun, turvallisuuden, taloudellisen pärjäämisen ja kokemuksellisen hyvinvoinnin. Se perustuu Erik Allardtin hyvinvointiteoriaan ja on laajennettu kymmeneen osa-alueeseen.
Mikä ero on hyvinvoinnilla ja terveydellä?
THL:n seurannassa terveys on yksi hyvinvoinnin osa-alue. Hyvinvointi kattaa laajemmin myös sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristötekijät. Ihminen voi olla terve mutta silti kokea hyvinvointinsa heikoksi esimerkiksi yksinäisyyden tai taloudellisen ahdingon vuoksi.
Mikä on Sotkanet?
Sotkanet on THL:n ylläpitämä tilasto- ja indikaattoripankki, joka kokoaa keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja kaikista Suomen kunnista. Data ulottuu vuodesta 1990 nykypäivään ja perustuu viimeisimpään voimassa olevaan kuntajakoon.
Mikä on Kouluterveyskysely?
Kouluterveyskysely on THL:n toteuttama Suomen kattavin lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä, koulunkäyntiä ja elintapoja seuraava tiedonkeruu. Se tuottaa kuntatasoista tietoa ja kattaa alakouluikäiset, yläkouluikäiset sekä toisen asteen opiskelijat.
Miten hyvinvointia mitataan Suomessa?
THL käyttää useita toisiaan täydentäviä menetelmiä: Terve Suomi -väestökyselyä aikuisille, Kouluterveyskyselyä lapsille ja nuorille, Sotkanet-indikaattoripankkia alueelliseen vertailuun ja TEAviisaria kuntien terveydenedistämistyön arviointiin. Näiden rinnalla hyödynnetään rekisteriaineistoja.
Mistä löydän oman kuntani hyvinvointitiedot?
THL:n Sotkanet-palvelusta löytyvät kuntakohtaiset hyvinvointi- ja terveysindikaattorit. Terve Suomi -tutkimuksen tulokset on saatavilla THL:n verkkosivuilla alueittain ja väestöryhmittäin. Kouluterveyskyselyn tulospalvelu puolestaan tarjoaa kuntatasoista dataa lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Yhteenveto
Hyvinvointi määritelmä THL:n mukaan on huomattavasti laajempi kuin arkikielinen käsitys hyvinvoinnista. Se kattaa kymmenen osa-aluetta terveydestä ja mielen hyvinvoinnista ihmissuhteisiin, talouteen ja kulttuurihyvinvointiin saakka. THL mittaa näitä ulottuvuuksia systemaattisesti Terve Suomi -tutkimuksella, Kouluterveyskyselyllä ja Sotkanet-indikaattoripankilla, ja data on avoimesti kaikkien saatavilla.
Ymmärtämällä THL:n hyvinvointimallin voi arvioida omaa elämäntilannettaan kokonaisvaltaisemmin ja tunnistaa ne osa-alueet, joissa on eniten kehitettävää. Hyvinvointi ei ole vain terveyttä – se on kokonaisuus, jossa jokainen osa-alue tukee toista.
Lähteet
- THL – Tutkimustiedolla kohti kestävää hyvinvointia – haettu 13. syyskuuta 2026
- THL – Data ja tilastot – haettu 13. syyskuuta 2026
- THL – Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut (FinSote) laatuseloste – haettu 13. syyskuuta 2026
- THL – Kouluterveyskysely – haettu 13. syyskuuta 2026
- THL – Oulun monipuoliset toimet asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi – haettu 13. syyskuuta 2026
- THL – Laaturaportti: Terve Suomi -tutkimus – haettu 13. syyskuuta 2026
- THL – Terveytemme.fi tulosraportit – haettu 13. syyskuuta 2026
- Valtiolla.fi – Uusi mittaristo auttaa seuraamaan Suomen hyvinvointitaloutta – haettu 13. syyskuuta 2026
- THL – Laaturaportti: Kouluterveyskysely – haettu 13. syyskuuta 2026
- THL / Julkari – Lasten ja nuorten hyvinvointi, Kouluterveyskysely 2023 – haettu 13. syyskuuta 2026
